Tutkimustulokset hyötykäyttöön – Monilähteisen metsäinventoinnin kautta tukea päätöksentekoon

Suomalainen yliopisto- ja korkeakoulututkimus on huippuluokkaa, mutta vain harvoja tuloksia päästään hyödyntämään kaupallisesti ja maksimoimaan niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus. ETLA:n (raportti 80) viimevuotinen selvitys kertoo, että noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia. Valtaosa löydöksistä jää kuitenkin pöytälaatikkoon. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on asiassa takamatkalla ja tutkimuslaitosten panostukset kaupallistamiseen riittämättömät. Myös yksityisen sektorin panosta siis tarvitaan, että merkittäviä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan parantamisissa.

Alkuvuodesta käynnistyneen EnviNavigator-hankeen yksi tavoitteista onkin tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistamisessa. Bitcompilla on ollut pitkät perinteet korkeastikoulutettujen työnantajana ja yhteistyöstä tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Tälläkin hetkellä talossa hääräilee useita tohtoristason työntekijöitä. Heistä tuoreimpana joensuulainen Eero Muinonen, joka väitteli tohtoriksi viime lokakuussa. Väitöstyön aihepiireinä olivat monilähteinen metsien inventointi, metsän kaukokartoituksen ja erityisesti optisiin satelliittikuviin perustuvat sovellukset.

Eeron tuore väitös onkin hyvin lähellä EnviNavigator-hankkeen tavoitteita. Maastokoealaverkkoa ja koealamittauksia (kuten Suomen valtakunnallisten metsien inventoinnin koealatieto) voidaan usein hyödyntää yhdessä satelliittikuvamateriaalin ja muun karttatiedon kanssa kohdealuetta laajemmaltakin alueelta. Tällaiset laskelmat ovat hyödyllisiä erityisesti silloin, kun halutaan laskea tuloksia kohtalaisen edullisilla kustannuksilla, sellaisen kokoluokan alueille, joille pelkät maastokoealat eivät tarjoa riittävää pohjaa. Kolme osajulkaisua käsittelivät digitaalisen ilmakuvan tekstuurin hyödyntämistä puuston tilavuuden estimoinnissa ja satelliittikuvamateriaalin hyödyntämistä metsäpinta-alan ja puuston tilavuuden kartoituksessa. Satelliittikuvamateriaalia käsittelevien osajulkaisujen rahoittajana toimi ulkoministeriö, ja tavoitteena oli vahvistaa metsien inventoinnin osaamista ja kapasiteettia kohdemaissa, tässä tapauksessa Nepalissa ja Vietnamissa.

Väitöstyön tulosten jatkokäyttömahdollisuuksia arvioitiin hakkuutähteiden ja kantojen korjuumahdollisuusarvion laskentana. Arvio perustui olemassa olleeseen rasterimuotoiseen monilähteisen inventoinnin tuottamaan biomassakartoitukseen. Monilähteisen inventoinnin tuottama paikkatieto metsävaroista ja biomassaositteista voitiin tätä kautta hyödyntää metsäbioenergian tuotantoon liittyvässä päätöksenteossa.

Suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeet käyttävät tutkimuksista saatavia tietoja fiksusti. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan olemassa olevia tutkimustuloksia voi soveltaa ja täydentää. EnviNavigator-hanke ei ole tässä suhteessa poikkeus. Hyödynnämme hankkeessa useiden tutkijoidemme panosta ja asiantuntemusta sekä aikaisempia tutkimustuloksia kansainvälisesti.

Vaikka kaukokartoituksen aineistot ja laskennan työkalut kehittyvät ja monipuolistuvat kaiken aikaa, kaikkea ei ole vielä ratkaistu.

T&k-toiminnalla on suuri merkitys Suomelle. Haluatko sinä mukaan? OTA MEIHIN YHTEYTTÄ

Eeron väitöstyö löytyy TÄÄLTÄ


KIRJOITTANUT