Markkinointia messuhumussa

Joitakin viikkoja sitten Helsingin Messukeskuksessa oli hulinaa, kun saman viikon aikana järjestettiin Paikkatietomarkkinat ja Metsämessut. Kummankin aihepiirin kohdalla liikuttiin Bitcompin ydinosaamisessa, joten messuille lähdettiin mukaan. Messut ovat olennainen osa yrityksen markkinointiviestintää ja näkyminen tapahtumissa tärkeää niin tunnettavuuden kuin asiakaskontaktienkin suhteen. Aikana, jolloin viestintä ja tuotteiden tai osaamisen esittely tapahtuu pääasiassa digitaalisten kanavien kautta, on tärkeää tarjota tilaisuuksia kokeilla ja kokea, kohdata kasvokkain. Varsinkin sähköisten palveluiden ja sovellusten kohdalla livedemon merkitys messuilla on korvaamatonta.

Taloudellisesti messut ovat yrityksille aina isoja investointeja. Pieninkin osasto maksaa tykötarpeineen tuhansia euroja. Lisäksi on huomioitava henkilöstöresurssit, joita tässäkin tapauksessa neljän päivän messurupeama vaati. Tämä ei tietenkään tarkoita pelkästään niitä skarppeja messuesittelijöitä, jotka päivystävät osastolla, vaan huolellista suunnittelutyötä ennen messuja ja uusien yhteistyökumppaneiden kontaktointi messujen jälkeen.

Messujen luonteet ovat myös hyvin erilaisia. Ne voivat painottua alan ammattilaisiin tai yleisöön yleisesti. Tapahtuman luonne määrittääkin sen, mitä messuilla kannattaa esitellä, millaista materiaalia jaetaan ja millaisilla termeillä kommunikoidaan. Messuille mennessä onkin hyvä kartoittaa ketä paikalla mahtaa olla, ja onko tarkoituksena hankkia uusia asiakkaita, vahvistaa nykyisiä asiakassuhteita vai lanseeraako uusia palveluita ja tuotteita. Ja tietenkin messut tarjoavat mahdollisuuden tutustua muihin alan toimijoihin ja uusimpiin suuntauksiin. Kilpailijoiden tunteminen auttaa niin oman yrityksen kuin yleisestikin alan kehittymisessä.

Paikkatietomarkkinat ja Metsämessut olivat tästä loistava esimerkki. Paikkatietomarkkinat ovat lähtökohtaisesti asiantuntijoiden ja alan opiskelijoiden tapahtuma, joihin lisäksi linjataan kunkin vuoden teemaa melko tarkasti. Tämän vuoden teemana oli liikkuminen eri muodoissaan. Älyliikenne, robottiautot ja muut liikkumista helpottavat uudet sovellukset ja palvelut sekä data, jota syntyy kun liikumme. Näytteilleasettajille oli tarjolla useita mahdollisuuksia erillaisiin lisänäkyvyyksiin, esimerkiksi tietoiskuiesityksiin, joita oli päivän mittaan runsaasti. Myös Bitcompilla oli tietoisku-esitys, joka käsitteli organisaation sisällönhallintaa kartan avulla. Asiantuntijamessuilla on nimittäin tyypillistä, että potenttiaalinen asiakas onkin organisaatio. Tällöin ostajat ovat usein koulutettuja ammattilaisia ja päätöksiin vaikuttavat monet eri organisaation tasot ja myös mahdolliset osastot. Hyvien suhteiden ja avoimen vuorovaikutuksen merkitys korostuu entisestään.

Paikkatietomarkkinoiden antiin voitiin olla tyytyväisiä. Vaikka tapahtuma on vahvasti ammattilaispainotteinen kokoontuminen, missä yleensä tunnetaan ihmiset ja yritykset hyvin, aina vastaan tulee uusia avauksia ja uusia kontekteja. Tänä vuonna paikkatietomarkkinoilla oli yhteensä 1843 kävijää.

Metsämessut olivat taas osa isompaa messuviikonloppukokonaisuutta.Samaan aikaan järjestettiin ELMA-messut, eläinmessut ja kädentaitotapahtuma. tämä tarkoitti sitä, että paikalla oli paljon kansalaisia, joiden kiinnostus ei suoraan ollut esiteltävissä tuotteissa ja sovelluksissa. Tällaisissa tapauksissa onkin taito saada ihmiset kiinnostumaan ja jäämään juttelemaan. Kontaktin ei tarvitse poikia kauppaa heti siinä hetkessä eikä viikonkaan päästä. Tärkeää on jäädä mieleen positiivisesti.

Messut ovatkin myös loistava tilaisuus saada palautetta niin hyvässä kuin pahassa. Negatiivistakaan palautetta ei kannata pelätä, vaan ottaa se mahdollisuutena hyvään asiakaspalveluun. Vaikka asiakkaan käyttökokemus olisikin ollut huono, hänelle päästään vastaamaan heti ja selvittämään asiaa. Välitön palaute ja käyttäjäkokemus ovat myös hyödyllisiä tilanteessa, jos messuvieras saa testattavaksi vaikkapa uuden sovelluksen. Jos ensikäyttäjän ensikokemuksesta löytyy huomautettavaa, siihen voidaan nopeasti tarttua omassa tuotekehityksessä.

Yleisesti voidaankin sanoa, että messut ovat parhaimmillaan loistava markkinointi- ja kontaktoitumistapahtuma. Toisaalta ilman selkeää käsitystä siitä, miksi messuille osallistutaan ja mikä on osallistumisen tavoite, on yrityksen turha käyttää siihen resursseja. Tässä siis muutama ajatus siitä mitä kannattaa huomioida sen yrityksen, joka vasta pohdiskelee osallistumisen kannattavuutta. Eli kun huomioi seuraava pointit, niin on jo pitkällä: millaiset messut, millainen kohderyhmä, mitä esitellään ja mitä tavoitellaan. Ja sen mukaan huolehtia tehtävistä ennen messuja, messujen aikana ja niiden jälkeen. Saavutettiinko asetetut tavoitteet ja pysyttiinkö budjetissa, onko jotain parantamista seuraavaa osallistumista ajatellen?

Minkähänlaisen hyvän vinkin tähän loppuun voisi vielä antaa tuleville messuesittelijöille? No ainakin sen, että jos messujen järjestäjä ilmoittaa, että luvassa on koululaispäivä, kannattaa karkkikiposta pitää kiinni kaksin käsin!