DIGITALISAATIO METSÄAMMATTILAISEN MATKASSA
Satelliittidata ja tekoäly tuovat mahdollisuuksia kentälle
Digitalisaatio ja sähköinen asiointi ovat tätä päivää, niin myös metsäalalla. Digitalisaatio ei tarkoita vain suurten metsäyhtiöiden työnohjausjärjestelmiä, vaan se on tuonut muutoksia myös sekä metsänomistajien että metsäpalveluyrittäjien arkeen. Työt ovat erilaistuneet ja askelia tallataan koealoilla aiempaa vähemmän. Mutta toisaalta digipalvelujen myötä metsä on myös lähempänä ja tietoa erilaisista hoito- ja hyödyntämismahdollisuuksista runsaasti saatavilla. Erilaisten palvelujen ja sovellusten kautta etämetsänomistajat voivat helposti seurata ja suunnitella metsänhoitoa. Esimerkiksi suvun metsänomaisuuden hoitoon voivat vaivattomasti osallistua kaikki kiinnostuneet, eikä vain se, jonka kaapissa metsänhoitosuunnitelman kansio nököttää.
Metsäalan ammattilaisille muutos on ollut vielä suurempi. Digitalisaatio on tuonut metsävarojen seurantaan ja metsänhoitoon ennennäkemätöntä tarkkuutta ja tehokkuutta. Erilaiset metsäjärjestelmät tarjoavat sähköisen alustan metsätöiden suunnitteluun, raportointiin, töiden kirjaukseen ja kartta-aineiston tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yhä enenemissä määrin digitaalisilla palveluilla on mahdollista kattaa koko oma toiminta aina asiakkaan yhteydenotosta laskutukseen saakka.
Ajantasainen tieto metsävaroista ja kohteen erityispiirteistä on yksi tehokkaiden hoitotoimien avaimista. Ennen tieto vanheni nopeasti, koska sen ajantasaistaminen oli hankalaa. Nykyisin digitaaliset alustat ja rajapinnat järjestelmien välillä tarjoavat helpotusta käytännön ajantasaistustyöhön. Töitä voidaan suoraviivaistaa ja kohdentaa optimaalisemmin ajantasaisten tietojen ja tarkkojen karttojen pohjalta. Metsään lähdettäessä monet yksityiskohdat ovat jo tiedossa.
Metsäjärjestelmät, kuten Bitcompin kehittämä Foresta, on yksi esimerkki metsätöiden digitalisoitumisesta.
Ja jos digitalisaatio on tuonut muutoksen metsänhoidon käytäntöihin, niin sen se on tehnyt myös asenteisiin. Luonnonsuojelun ja metsänhoidon välinen kuilu on kaventunut. Digitalisaation avulla metsien tilasta saadaan entistä ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa. Näiden pohjalta voidaan tuottaa ja vertailla erilaisia metsänhoitoskenaarioita ottaen huomioon metsänomistajien vaihtelevat tavoitteet aina hiilensidonnasta virkistysarvojen maksimointiin. Nykytilanteessa löytyykin monipuolisia vaihtoehtoja myös avohakkuun ja metsän täydellisen koskemattomuuden väliltä. Digitalisaatio voikin toimia avaimena kohti kestävämpää metsätaloutta.
Digitalisaation etujoukoissa kulkevat käsi kädessä datan tuottajat ja sovellusten kehittäjät. Kun dataa on hyödynnettävissä, voidaan sen ympärille kehittää myös palveluja metsäalan ammattilaisten tarpeiden mukaan. Bitcomp on ollut mukana metsäalan digitalisaation etulinjassa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien kehittämässä metsäsovelluksia ja niihin vahvasti kytkeytyvää metsätiedon standardointia. Viime aikoina painotus on siirtynyt myös tekoälyyn pohjautuviin ratkaisuihin, jotka ovat jo mukana metsäsovelluksissamme tehostamassa asiakkaidemme päätöksentekoa.
Mitä digitalisaatio merkitsee metsäammattilaiselle?
Digitalisaatio tuo runsaasti etuja, joiden avulla metsänhoitoa voidaan toteuttaa entistä tehokkaammin ottaen huomioon toimijoiden erilaiset intressit. Ajantasaisen tiedon avulla työkohteiden suunnittelu helpottuu. Edestakaista liikkumista ja koneiden siirtelyä voidaan vähentää, jolloin saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä sekä metsänhoidossa että puun korjuussa. Tekoälyn ja automaattisen muutostulkinnan avulla maastokäynnit voidaan kohdentaa tehokkaasti niihin kohteisiin, jotka vaativat tarkempaa selvitystä.
Metsävaratiedon päivittyminen ei ole enää hidassyklisen laserkeilausinventoinnin varassa, vaan tietoa metsien nykytilasta voidaan päivittää satelliittidatan, dronejen, metsäkoneiden mittaustietojen ja mobiilisovellusten käyttäjien havaintojen pohjalta. Kun tähän mennessä inventoinnit on hoidettu ottamalla koealoja ja johtamalla niistä metsikkötunnukset laajemmalle alueelle, nykyisin satelliitti kuvaa kerralla kattavasti koko alueen. Useita lähteitä yhdistämällä metsävaratiedoista saadaan entistä tarkempia ja luotettavampia. Metsänomistaja voi halutessaan tallentaa hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, joten ajantasaisuuden lisäksi tieto on täsmällistä, mikä mahdollistaa hyvinkin dynaamisen metsäsuunnittelun.
Nykyisen pilvipohjaisen tallennuskapasiteetin avulla dataa pystytään keräämään lähes rajattomasti ja tekoälyn avulla metsiin vaikuttavista asioista voidaan tehdä analyysejä, jotka eivät ennen olleet tavan tallaajan ulottuvilla.
Metsäalan digitalisaation hyödyt eivät ole vain suurten yritysten etuoikeus, vaan kuka vain metsien parissa työskentelevä hyötyy digitaalisista ratkaisuista, joilla mahdollistetaan paremmat osto- ja myyntipäätökset. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto on metsäpalveluyrittäjälle myös kilpailuetu. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään niitä arjessa, joten sähköisten palveluiden tarjoaminen voi madaltaa metsänomistajan kynnystä laittaa metsänsä asiat kuntoon. Metsäpalveluyrittäjä kokoon katsomatta voi myös tarjota asiakkailleen kysyntää vastaavia palveluita tehokkaasti. Esimerkiksi avointa metsävaratietoa voi hyödyntää kokoamalla metsänhoitoa tarvitsevat yhteen samalta alueelta. Varsinkin pien- ja etämetsänomistajat hyötyvät keskitetyistä urakoinnista.
Tekoälyllä kestävämpää metsätaloutta
Digitaalisten palveluiden lisäksi myös tekoäly tekee ryminällä tuloaan metsätalouteen. Kuten Bitcompin muutamasta aikaisemmasta blogipostauksesta on käynyt jo ilmi, me haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä ja jalostaa metsäammattilaisten hiljaista tietoa osaksi suurempia kokonaisuuksia.
Koneoppimisen ydinajatuksena on, että mitä enemmän tietoa kerätään, sitä tarkemmaksi analyysien tulokset tulevat. Yhdistelemällä tietoa esimerkiksi luontokohteista, puunkorjuun olosuhteista, puun laadusta, säästä ja maaperästä voidaan tuottaa monipuolisia ennusteita metsäammattilaisten ja metsänomistajien tarpeisiin.
Tekoälyn avulla voidaan tuottaa kattavampaa tietoa päätöksenteon tueksi esimerkiksi puunkorjuun tehostamiseen, hiilitaseen arviointiin tai metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tekoälyn avulla voidaan myös arvioida puun laadun ja kokojakauman vaihtelua erilaisissa metsiköissä ja näin ollen tehostaa puiden jatkojalostusmahdollisuuksia.
Tiedon kerääminen on tärkeää
Aina ei ole täysin selvää mihin kaikkeen kerättyä tietoa voidaan nyt ja jatkossa tekoälyn avulla hyödyntää. Juuri siksi tietoa kannattaa tallentaa mieluummin enemmän kuin vähemmän. Tulevaisuudessa saatetaan tarvita opetusaineistoa sellaisistakin asioista, joiden hyötyjä ei tällä hetkellä vielä ymmärretä. Nykyteknologian avulla on jo nyt mahdollista tuottaa tietoa metsien rakenteesta, kehityksestä ja erityispiirteistä hyvällä resoluutiolla ja kohtuullisen nopealla syklillä. Satelliittimonitoroinnin kehityksen myötä yhä parempiresoluutioista ja reaaliaikaisempaa avaruusdataa tulee saataville, mikä mahdollistaa entistä paremman päätöksenteon kestävän metsätalouden tarpeisiin.
Mobiilisovellusten avulla maastossa voi tallentaa tietoa suoraan sijaintiin perustuen. Kuvassa WoodsApp.
Digi tuli metsään jäädäkseen
Jo nyt digitaalisaatio mahdollistaa eväät työkohteiden erityispiirteiden tunnistamiseen ja korjuun suunnitteluun ympäri vuoden. Tekoälyn ja satelliittimonitoroinnin avulla voidaan arvioida metsän tilaa ja puuston laatua jo ennen kuin metsään on astuttu vielä jalallakaan. Tekniikka muuttuu nopeasti ja uutta keksitään jatkuvasti. Metsäalalla nyt nähdyt ratkaisut ovat vasta alkusoittoa.
Sanna Härkönen
Metsätieteiden tohtori
Kehityspäällikkö
